Taidepohjainen oppiminen ja kehittäminen liiketoiminnassa
Taiteen rooli liiketoimintaprosessien innovoinnissa
Taiteen integrointi yritystoimintaan ei ole uusi ilmiö, mutta sen merkitys ja vaikutukset ovat viime aikoina saaneet yhä enemmän huomiota akateemisessa tutkimuksessa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Taiteellisten interventioiden on havaittu edistävän yritysten suorituskykyä monin eri tavoin, sekä suoraan että epäsuorasti.
Taide edistää luovuutta ja innovaatiokulttuuria yrityksissä, mikä on keskeistä kompleksisten ongelmien ratkaisemisessa ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Taide tarjoaa yritysjohtajille konkreettisen kuvan tavoiteltavasta tulevaisuudesta, mikä puolestaan auttaa heitä muotoilemaan ja saavuttamaan näitä tavoitteita strategisesti.
„taiteen on todettu parantavan työntekijöiden sitoutumista ja työhyvinvointia”
Lisäksi taiteen on todettu parantavan työntekijöiden sitoutumista ja työhyvinvointia. Esimerkiksi taiteen tuominen työtiloihin, kuten toimistojen auloihin ja käytäviin, sekä taide-esitysten järjestäminen työpaikalla voivat lisätä työntekijöiden tyytyväisyyttä ja luovuutta. Taide ei ainoastaan kaunista työympäristöä, vaan se myös stimuloi ajattelua ja edistää yhteisöllisyyttä.
Erityisen merkittäväksi taiteen käyttö nousee strategisessa muutoksessa ja johtamiskoulutuksessa. Taiteen avulla voidaan kehittää johtamistaitoja, kuten tiimityöskentelyä ja kommunikaatiokykyjä, ja se on tehokas väline yrityskulttuurin muokkaamisessa. Taide voi auttaa myös yritysten brändin rakentamisessa ja markkinoinnissa, mikä puolestaan voi parantaa yrityksen kilpailukykyä ja markkina-asemaa
Näiden suorien hyötyjen lisäksi taide tuo yrityksille epäsuoria etuja, kuten parantuneen yrityskuvan ja vahvistuneet asiakassuhteet. Taideprojektit ja -yhteistyöt voivat myös edistää yritysten vastuullisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, mikä on yhä tärkeämpää nykypäivän liiketoimintaympäristössä.
Taiteen integroiminen yritystoimintaan tarjoaa monipuolisia hyötyjä, jotka voivat merkittävästi parantaa yrityksen suorituskykyä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Tutkimukset ja käytännön esimerkit vahvistavat, että taide on arvokas resurssi yritysten kehittämisessä ja kilpailuedun saavuttamisessa.
Lähteet
Van Coller-Peter, S., & Olinger, H.N. (2022). The drivers of reflection in arts-based coaching. South African Journal of Business Management, 53(1), a2765. https://doi.org/10.4102/sajbm.v53i1.2765
Safaa, Larbi, Anas Khazi, DaliaPerkumiene ̇ and Vytautas Labanauskas. 2023. Arts-Based Management between Actions and Conjunctions: Lessons from a Systematic Bibliometric Analysis. AdministrativeSciences13: 200. https://doi.org/10.3390/admsci13090200
Nissley, N. (2010), "Arts‐based learning at work: economic downturns, innovation upturns, and the eminent practicality of arts in business", Journal of Business Strategy, Vol. 31 No. 4, pp. 8-20. https://doi.org/10.1108/02756661011055140